17/20
Magian väri- Terry Pratchett

          
 >Etsi ja kirjoita kirjastasi lajityypin edustajana: etsi  fantasian / scifin / dekkarin/kauhun jne. tunnuspiirteitä.

Terry Pratchett on tunnettu siitä, että kirjoittaa fantasian "normaalista" absurdeja. Absurdi on hänen huumorin pohjana, esim. kirjassa kuoleman henkilö, joka tavallisesti olisi synkkä henkilö, kommentoi päähenkilölle, että luuli tämän olevan toisessa paikassa jossa kuoleman piti tulla. Se mikä siitä teki mielenkiintoisen on, että hän sanoi voivansa lainata hevosen jolla päähenkilö menisi sinne, jotta hän voisi kuolla missä pitikin.

Juuri tämä kirja kertoi maailmasta jossa maailma on litteä ja sitä kannattelee neljä norsua (neljässä ilmansuunnassa), jotka vuorostaan seisovat jättimäisellä kilpikonnalla joka liikkuu avaruudessa. Tämä on hänen versio siitä fantasian tunnuspiirteestä, jossa on oleellinen luomiskertomus johon se maailma perustuu. Tämä kirja oli korkeaa fantasiaa (jolla tarkoitan sitä, että se on eri maailmassa kun täällä. Mutta sen subgenressä taas kirja on siitäkin erilainen kuin esim. Harry Potter, että tämän ja sen maailman välillä ei ole väylää). 

            Iso osa fantasiaa on seikkailu ja sitä tästä kirjasta löytyi. Taistelut hyvän ja pähän  välillä löytyi myös, mutta sen usein luoma musta-valkoisuus siitä, että hyvät ovat x puolella ja olet paha jos et, ei ollut oikein selvä, vaan siinä oli harmaata aluetta. Siitä eii siis löytynyt yleistä musta-valkoista moraalia. Se iso sota jota näkee fantasiassa laidasta laitaan, myös ilmestyi, mutta Pratchetin omalla tavalla.

           Örkit, haltiat ja muut rodut eivät myöskään kaikki asuneet miten usein (kääpiöt luolissa ja röllit metsissä). Myös sellaista ”wise old wisard” henkilöä ei varsinaisesti ollut joka on tietynlainen tunnuspiirre päähenkilön, joka on pieni maalaispoika joka nousee kuuluisuuteen, rinnalla. Tämä pieni maalaispoika myös usein löytää jonkinlaisen maagisen esineen ja on ainoa joka voi voittaa taistelut ja ”maailma on hänen käsissään”. Jonkinlainen ennustus tästä on esillä myös monissa fantasioissa, ja välillä jokin vanha ihminen tämän pienen maalaispojan kylältä, onkin vanha kuningas, tai jonkin sorttinen.
- - -
             Kathryn Hume määritteli "fantasian kirjallisuuden toiseksi perusyllykkeeksi mimesiksen eli todelllisuuden jäljittelyn ohella. Hume määrittelee fantasian poikkeamaksi yleisesti tunnetusta todellisuudesta. Näin määriteltynä fantasia on yläkäsite erilaisille kirjallisuuden lejityypeille. Tälläsiä lajeja ovat esim. nykyaikainen fantasiakirjallisuus, tieteiskirjallisuus, maaginen realismi, surrealismi ja absurdismi. Koska fantasiakirjallisuudeksi kutsutaan nykyisin yhtä tällaista alalajia, yläkäsetteenä käytetään usein nimitystä spekulatiivinen fiktio".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Fantasiakirjallisuus
            Mielestäni tämä kuvaa hyvin miten Pratchett ei kirjoittanut oletetulla tavalla fantasiaansa vaan teki siitä abdrudismin kautta erilaista.
Fantasiakirjallisuudessa kuvataan yliluonnollisia asioita, jotka tapahtuvat todellisessa tai kuvitteellisessa yliluonnollisessa maailmassa.
     http://www11.edu.fi/kunnari/index.php

16/20
Lasikellon alla- Sylvia Plath

           >Kirjoita, mitä kirjan päähenkilölle kuuluu 5–10 vuoden kuluttua.

Esther Greenwood voitti kuukauden stipendin New Yorkkiin. Suurkaupungin ilot eivät tehneet työtään vaan Estherin sairaala reissut alkavat. Hän tuntee olonssa siltä, että olisi lasikellon sisällä. Ansassa ja kaikille esiteltävänä. Itsemurhayritykset ja itsensä etsiminen eivät sovi hyvin yhteen, mutta hän pääsee kaiken yli.

                 

          Mielestänni 5-10 vuoden kuluttua pystyisimme näkemään Estherin paremmassa kunnossa. Hänellä on mies, Buddy, ja muutama lapsi. Vaikka kirjan aikana hän ei missään vaiheessa näe itseään äitinä, hän on tyytyväinen elämäntilaansa. Hän tekee työtä toimittajana, ja palaa takaisin sinne mistä tuli, ennen New Yorkia, äitinsä lähettyville Chicagoon.

               Kirjan tapahtumat ovat vain osa hänen menneisyyttään ja opettavainen se olikin. Kaikki ei suinkaan ole täyttä loistoa, joitain vaikeuksia kaikilla on ja niin on tälläkin perheellä. 

         Kirja kertoi meille paljon Estherin tunteista ja ongelmista ja uskoisin, että ne ovat vieläkin vuosien päästä hänen mielessä. Lääkäreissä käynnit ovat varmaan vähentyneet kuten kamppailut itsemurhan mietinnässä.

15/20
Eikä yksikään pelastunut- Agatha Christie

           >Pohdi teoksen ihmissuhteita.

18 toisilleen tuntematonta ihmistä kutsutaan saarelle, mutta sinne päästyään he huomaavat että se ei ole sitä miltä näyttää. 2 ihmistä on töissä saarella ja heistä kaikista alkaa yksitellen kuolemaan. Kaikkien huoneissa on lastenloru jossa joka säkeistössä yksi kymmenestä kuolee eri tavoin. He käyvät läpi saaren ja toteavat, että sielä on vain he kymmenen. Samaan aikaan aina kun joku kuolee häviää yksi pieni patsas ruokasalista.

              Heitä kaikkia syytetään jonkinlaisesta murhasta jota laki ei näe. Joko se on ollut vahinko tai joku on ollut vain osaisena he eivät ole jääneet kiinni. Mutta nyt joku haluaa, että ne turhat kuolemat kostetaan. Kaikki alkavat epäilemään toisia kunnes viimeinen luku päättyy ja kaikki ovat kuolleita. Epilogissa poliisi tulee paikanpäälle ja he ihmettelevät kovasti miten kaikki on tapahtunut.

              Pullopostin kautta he saavat tietää kuka murhat teki ja miksi. Hän halusi tehdä sellaisen arvoituksen, että kukaan ei pääsisi ollenkaan lähemmäs murhaajaa. Ja hän onnistuikin, mutta halusi kunnian kuitenkin itselleen ja kirjoitti kaiken ylös.

Ihmissuhteet ovat alussa epäröivät, sillä kukaan ei tunne toisia ja isäntää ei näy. He alkavat huomaamaan, että kaikki ei ole hyvin ja kun heitä syytetään murhista he haluavat pois. Joku oli kuitenkin suunnitellut kaiken eikä hän halunnut heidän lähtevän. Vieraat alkavat lämmetä toisilleen ennenkuin ensimmäinen murha tapahtuu. Se tuo heidät joillain tavalla yhteen, mutta toisen ja kolmannen kuoleman jälkeen he eivät tiedä voiko toisiinsa luottaa. Sen jälkeen kun he tietävät olevansa yksin ei ystävyys suhteet enään parane.

               Tuntemattomia yhdisti se, että he olivat jotenkin yhdistyneet murhaan, vaikka kaikki ei sitä myöntänytkään. Monilla oli joku hekilö johon he luottavat saarella, mutta se ei auta heidän pelkoa siitä, että he voivat olla seuraavina kuolemaan. He olivat joknun tuntemattoman pelinappuloita eivätkä he voineet tehdä mitään. He tietysti yrittivät, mutta tuloksetta, sillä he eivät luottaneet täysin kehenkään. 

14/20
Ready player one- Ernest Cline

            
>Vertaile lukemasi teoksen henkilöitä, tapahtumia ja tapahtumapaikkoja nykyaikaan.

Kirjan vuosi 2044 on todella erilainen meidän 2015. Tekniikka on kehittynyt eri tavalla kuten yleisesti mietimme. He käyvät esimerkiksi koulua virtuaalisessa maailmassa. Tämä on toisaalta hyväkin heidän osalta sillä koulukiusaamista ei tapahdu, rahaa ei mene niin paljon ja kun jotain sattuu he voivat helposti vain luoda uuden "maan". Kaikki voidat luoda oman avatarin eikä kenenkään tarvitse tietää minkä näköinen tai kuuloinen olet oikeasti. Toisaalta huonojakin puolia on paljon: ystävien saaminen, terveys ilman paljoa liikuntaa, jne.
          Kirjan henkilöt eivät eroa meistä hirveästi. Heillä on tietenkin omat kiinnostuksensa sen ajan asioihin, mutta ihmisinä he eivät olleet muuttuneet hirveästi meistä. Monet haluaa vieläkin valtaa, mutta sen muoto on vain muuttunut virtuaaliseksi, samoin rahan ja muun varallisuuden muoto. Ei aikaakaan ole paljoa kulunut, mutta siinä ajassa paljon on muuttunut.
          Oikeaa maailmaa ei pidetään enään niin tärkeänä ja kaikki haluavat pelata ja  nähdä ystäviä virtuaalisesti. Ulkona oleva maailma on täynnä roskia ja köyhyyttä. Peli mitä he kaikki pelaavat on sellainen joka on eräänlainen aarteenetsintä peli jossa voittaja saa pelin omistukseensa. Hän voi silloin muuttaa virtuaalimaailmaa niin paljon kuin haluaa, tai poistaa sen kokonaan. Wade Watts (päähenkilön avatarin nimeltä Parzival) yrittää voittaa pelin, kuten samalla kaikki muutkin esim. Aech (Parzivalin paras ystävä) ja Art3mis (johon Parzival ystävystyy kirjan aikana). James Halliday'n luoma maailma OASIS on kaikkien mielessä ja myös niiden firmojen, esim. IOI, jotka yrittävät palkata miljoonia ratkaisemaan pelin heille.
          Ongelmat joita he yrittävät ratkaista pelissä jotta saa seuraavan johtolangan eivät ole siitä vuodesta missä he ovat. Ne ovat kaikki osalle meistäkin tuttuja 1980-luvun populäärikulttuurista esim. Pac-Man. Tämä toi lukiaa lähemmäksi sitä tulevaisuutta mistä kirja kertoi ja mitä me emme tunne. Kirjan jälkeen tuleville vuosille uskoisin taas teknologian kehittymistä, ehkä siihen asti jota saatamme odottaa, jolloin autot muuttuvat. Sitä ennen toivoisin kyllä, että ulkoilu ja siisteys pidettäisiin hieman tärkeämpänä, silä sitä emme paljoakaan nähneet kirjassa.

13/20
Harmaata valoa- Ruta Sepetys

           >Kuvaile kaikki kirjan tapahtumat (alku, käännekohta ja lopetus).

Ensimmäisestä lauseesta "He veivät minut yöpaidassani" olin koukussa kirjaan. Se oli koskettava ja surullinen. Kirja alkaa vuonna 1941 kun Neuvostoliiton salainen poliisi tulee hakemaan Linan, Jonan (Linan pikkuveli) ja Jelenan (heidän äitinsä). Linan isä on jo vangittuna ja matkalla kuolemanleirille. He matkaavat ja matkaavat ja pääsevät työleirille. Työ on erittäin raskasta ja he yrittävät pitää niin henkensä kuin järkensäkin.
               "Oletko koskaan miettinyt, minkä arvoinen on ihmishenki? Tuona aamuna veljeni henki oli taskukellon arvoinen."
                Kirja perustuu tositapahtumiin kirjailijan isosedän perhestä Baltian neuvostomiehityksen aikana. 
- - -
Heille annetaan 20 minuuttia valmistautua lähtöön. Sitten he menivät likaiseen junaan ja odottivat vielä yhtä naista ja vastasyntynyttä. He lähtivät sitten matkaan näissä kurjissa olosuhteissa. He kävelivät hieman vaunusta vaunuun, mutta paljon siellä he eivät tehneet. Se vasstasyntynyt kuoli ja näin he jatkoivat viikkoja ja viikkoja. Jotkut miettivät, että heidän matka oli Liettuasta Siperiaan venäjälle ja sinne he matkasivatkin.
          Joitain vainullisia ihmisiä myytiin, ja ne joita ei meniät työleirille. Sinne meni mm. Lina perheensä kanssa ja Linan tapaama poika Andrius, äitinsä kanssa. He tekivät raskaita töitä jotta saivat ruokaa ja päähenkilöt yrittivät auttaa mm. miestä jolla oli mennyt jalka katki eikä voinut tehdä töitä.
         He oppivat venäjää ja jotkut lähti tekemään muunlaisia töitä neuvostoliitolle. Kaikkia yritettiin saamaan allekirjoittamaan paperi jossa sanotaan kolme asiaa. 1. "Annamme suostumuksen siihen, että liitymme tähän kolhoosiin", 2. Jokainen maksaa sotaveroa 200 ruplaa ja 3. Myöntävät, että olevat rikollisia ja ovat tuomittuja 25 vuoteen pakkotyötä. Kukaan ei halunnut, mutta sen jälkeen kun heiltä vähennettiin ruokaa ja peloteltiin jotkut allekirjoittivat sen.
         Leirillä olevat lapset pääsivät joissain määrin kouluun, jos vanhemmat olivat allekirjoittaneet paperit. Jonas sairastuu ja Andrius auttaa varastamalla tomaatteja hänelle. Lina yrittää pyytää anteeksi edellistä riitaansa ja hän jatkaa piirtämistä. Linaa pyydettiin piirtämään komentajalle kuva leivästä ja sen hän teki, ja samalla kun oli lähdössä nappasi kanison jossa uskoi näkevän isästään jotakin.
          Andrius tuo tiedon, että Lina ja hänen perheensä aiotaan siirtää, mutta Andrius ei ole listalla äitinsä kanssa. Kun aika koittaa he menevät junaan ja matka jatkuu. Välillä laivassa välillä junassa, he eivät koskaan tiedä minne matka menee. He pysähtyvät jonnekin ja heitä käsketään rakentamaan tehdas ja heille oma kylä nukkumiseen luonnon tarvikkeista.
         Heidän äiti alkaa olla huonossa kunnossa ja kuoleekin. Työt jatkuvat ja Jonaksenkin tila huononee taas, mutta hän selviää. Loppusanoissa sanotaan, että myöhemmin (1995) rakennus miehet löysivät kirjeen vuodelta 1954 jossa kerrotaan, että Lina ja Jonas olivat vankeina 12 vuotta, he ovat takaisin pois Siperiasta Kaiunasiin ja Lina meni naimisiin Andreaksen kanssa. 

12/20
Nälkävuosi- Aki Ollikainen

"Eletään vuotta 1867, ympärillä aukeaa vain lohdutonta kurjuutta, mielessä kangastelee kullanhohtoinen Pietari. Loputon talvi ja armoton nälkä ovat tehneet kerjuulle pakotetuista ihmisistä eläimiä toisilleen.
Samaan aikaan lämpimissä huoneissaan tuskailevat parempiosaiset Rendqvistin veljekset, lääkäri-Teo ja apulaiskamreeri Lars, omien elämänkysymystensä kanssa. Kun Redqvistien ja nälkäisten vaeltajien tiet yhtyvät, inhimillisyys voittaa viimein kaiken kärsimyksen keskellä."
- - -

Nälkä on tosi ja se pakottaa kirjan henkilöitä lähtemään kerjuulle ja välillä jätettävä rakastettu kuolemaan. Kirja seuraa heidän elämää kolmesta näkökulmasta. Vaikuttavimpaa luettavaa oli torppariperhe ja sen kärsimys. Korpelan Marja, Juhani ja lapset Juho ja Mataleena. Juhani jää kuolemaan ja Marja lähtee kerjäämään apua lastensa kanssa. Matka on rankka eikä aina tuota tulosta.

Toinen näkökulm kuvaa Rendqvistin veljiksiä, Teoa ja Larsia. He asuvat Helsingissä ja, vaikka he ovat parempiosaisia heitä vaivaa muut asiat. Esim, ihmisten tila ja kärsimys.
            "Kun näiden kahden perheen tiet kohtaavat, tapahtuu jotakin, joka saav ielä uskomaan ihmisen perimmäiseen hyvyyteen." (http://psrakastankirjoja.blogspot.fi/2012/11/aki-ollikainen-nalkavuosi.html)

Kolmas näkökulma on senaattorin. Hän pohtii kurjuutta ja sitä olisiko sille voisi tehnyt mitään. On ihmisiä jotka eivät edes voi nousta ylös sillä nälkä syö heitä sisältä. Kirjassa huomaa, että vaikka tilanne onkin tälläinen on ihmisillä vielä, ainakin joillain, ihmeellisesti armeliaisuutta ja auttavaisuutta. Se on ainoa asia joka tuo kirjasta lämpöä ja toivoa kirjan henkilöille.

Sillä 1867 vuoden kurjuus oli todellisesti julma, ei kirjaa voinut lukea positiivisella mielellä. Nälklä hiipii jokaisen elämään sielä ja siitä voimme oppia. Pidämme kaikkea itsestään selvänä ja se ei ole oikein hyvä asenne. Olemme surullisia jos emme saa jotain uutta, mutta emme katso ollenkaan taakse ja nähdä mitä kaikkea hyvää meillä on ollut ja vieläkin on. Niin ihmiset kuin materiaalinen maailma, syö meitä kaikkia ja en voi sanoa olisiko meistä siihen, että auttaisimme ihmisiä niinkuin kirjassa tehtiin. Heillä ei ollut mitään ja silti auttoivat tuntemattomia.

Kirja muistutti minua toisesta, Kärpästen herra, William Golding. Joukko poikia ovat yksin saarella ja kirja kertoo yhteiskunnan ja ihmisten pää luonteista. Muutenkin heidän periaatteet ihmisnä tulevat esille. Älä tapa tai varasta esimerkiksi eivät pitkään ole heidän ajatuksissa. Näin heikkona ihmis luonteet ovat ja muuttuvat nopeammin kuin tuntuisi ajatkusissa hyvältä. Nälkävuosi kirjassa taas ihmiset toivat toivoa niin toisille ihmisille kuin lukijoillekin siitä, että ihmisinä meissä on hyvääkin.

11/20
Ystävyyden talo- John Steinbeck

           >Pohdi kirjan teemaa (ja sanomaa).

Kirja alkaa ensimmäisen maailmansodan aikoina ja pääasiassa kertoo sen jälkeistä aikaa. Danny oli ystävineen sodassa ja sieltä tultuaan perii kaksi taloia paikasta nimeltä Tortilla Flat. Danny muuttaa sinne kavereineen (Pilon, Pablo, Jesus Maria). Toinen taloista palaa ja he jäävät siihen toiseen yhdessä. He pitävät oikein paljon viinistä, vaikka rahaa ei oikeastaan ole. He ovat koko ajan suunnittelemassa miten he saisivat varastettua sitä ja tätä rahaan. Mutta tekevät he hyvääkin, mm. auttavat miestä ja lastaan.
               He pitävät juhlat Dannylle ja kaikki tulee mukaan. Viiniä ja ihmisä on paljon, mutta juhlat eivät pääty hyvin, Danny nimittäin kuolee tiputtuaan rotkoon. Ystävykset ovat hautajaisten jälkeen talolla ja kun tuli vahingossa leviää eivät he tee sille mitään. He antavat talon palaa, ja kuolla kuten Dannykin oli kuollut, jonka jälkeen he kaikki menevät eri suuntiin. Danny oli jonkinlainen liima ystävien välillä, se ja viini.
- - -
Teemat joita kirjassa oli, oli ystävyys, suhteet, ilon etsiminen ja henkisyys. Symboleitakin löytyi kirjasta, esim. Merirosvon raha kasa. Se samalla toi heidät kavereina yhteen varastamaan sitä, mutta myös opetti mitä uudetkin ystävät ovat. Toinen symboli oli musta lintu joka nähtiin ennen juhlaa Dannyn pään päällä. Jotkut sanovat sitä kuolemaksi, mutta toisiasiassa emme tiedä mikä merkitys siinä oli.
            Näiden mukana oli myös ympäristön kuvaus, perustelut rikoksille, viini ja ihmisten auttaminen vahvasti esillä kirjassa. Sanoma oli lopulta kaikista näistä ystävyyden tärkeys. Ja vaikka juhliminen voi olla hauskaa, menee seura sen edelle.

10/20
Punainen kuin veri- Salla Simukka


>Kirje: Kirjoita valitsemallesi teoksen henkilölle kirje. Voit kirjoittaa kirjeen itsenäsi tai jonakin teoksen henkilönä. // Valitse teoksen henkilöistä hahmo, jonka paras kaveri haluaisit olla. Kirjoita hänelle kirje. // Miten haluaisit muuttaa päähenkilön elämänkulkua? Kirjoita hänelle kirje.

Olipa kerran tyttö, joka oppi pelkäämään.

- - - 

Lumikki Andersson,

Et tunne minua, mutta olen huomannut sinut. Koko elämäsi olet yrittänyt pysytellä tuntemattomana etkä olet halunnut, että ihmiset huomaisivat sinut ja painaisi sinua mieliin. Et ole sosiaalinen, mutta silti ilmaiset mielipiteesi. Et ole yksinäisen näköinen, vaikka joka päivä kuljet ja syöt yksin. En tiedä miten teet sen. Olet oppinut sopeutumaan kaikenlaisiin tilanteisiin, niin kävelyllä, vaatteilla kuin ilmeillä. Ehkä se liittyy lapsuuteesi, ehkä ei.

                 Huomasin sinut kun tulit jääkarhun juhliin. Punainen mekko ja lyhyet mustat hiukset, olit vaihtanut ne kaikki. En tiedä miten tulit huumebisnekseen, mutta hienosti sait monet vankilaan sitä kautta. Halusin ehdottaa sinulle töitä. Ensin näin kirjeellä ja sovitulla tapaamisella, sunnuntaina kuudelta sieä missä rahat jaettiin.

                 Työt jota tarjoan liittyy siihen mitä osaat ja vaarallista voi olla, mutta vaikka työt eivät ole poliisille olen varma, että olet kiinnostunut. Toivon, että tulet ja muista, että palkkio on suuri. Et tarvitse mitään mukaan tapaamiseen, ja muista, että et kerro tästä kenellekkään.

9/20
Delirium: Rakkaus on harhaa- Lauren Oliver

          >Uutisoi: Kirjoita teoksen päätapahtumista sanoma- tai iltapäivälehteen tarkoitettu uutinen. Huom. uutisen rakenne
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Teinien myötä vankilaan?
Lena Halowayn rikostoveri on löydetty ja pidätetty, mutta missä Lena on?

Olemme pysyneet vahvoina, kun 64 vuotta sitten saimme tiedon, että suuri vihollissemme on amor deliria nervosa, rakkaus. Lena päätti toisin, vaikka oma äitinsä teki itsemurhan juuri rakkaudellisitä syistä. Emme ole selvittäneet vielä minne hän on paennut, mutta olemme lähellä. Lena asui tätinsä Carolin ja serkkunsa Jennyn ja Gracen kanssa ja heitä on kaikkia kuulusteltu. Valitettavasti myös Brian Schraffia ja hänen perhettään on kuulusteltu, sillä epäilykset olivat osoittaneet heillekkin sillä nuori Brian oli kihloissa Lenan kanssa. Hän itse kommentoi että "Lena ei ole ollut tekemisessä minun kanssa jonkiin aikaan. Vaikka hän olikin erikoinen henkilö, en olisi tälläistä temppua arvannut häneltä". Brian oli myös silminnäkiljänä kun Lenan pariin tuli kyse.

Löysimme Alexin ja Lenan matkalla aitauksille, mutta Lenaa ei olla vielä saatu kiinni. Tämä koko asia alkoi kun oli Lenan arvioinnin aika ja jonkinlainen pila oli meneillään ja lauma lehmiä rynsi sisälle taloon. Lenan arviointia pii siirtää ja siinä ajassa tämä kommellus alkoi. Poliiseilla on kaikki hallinnassa joten ei hätää.

Tietojemme mukaan Alex ja Lena ovaat salaan tavanneet pitkään. Alex on kylläkin parannettu, mutta Lenan aikaan olisi vielä ollut aikaa. Vielä eilen illalla Lena oli kotonaan tätinsä kanssa, mutta jotenkin hän livahti pakoon eikä häntä ole sen jäkeen nähty. Jos kukaan näkee mitään salaperäistä kertokaa heti poliisille ja nämä voidaan jättää taaksemme. Tietojemme mukaan 37 Brooks on ollut jonkinlaisena tapaamis paikkana ja sen turvallisuus systeemit ovat laitettu nyt uudelleen. Emme usko, että Lena pääsee pitkälle minnekkään ja tästä opimmekin, että mitä nopeammin parannumme amor deliria nervosasta sitä nopeammin kaikki kauhut vähenevät vahingoiden myötä, kuten viime numerossamme kerroimme. Ensi numerossa taas kerromme miten entinen musiikki on haitannut aivojamme, uuden tiedeartikkelin mukaan.

8/20

Neverwhere- Mike Carey

         >Valitse kirjan pahin henkilö. Millaisia todellisia (realistisia) piirteitä hänessä on, millaisia epätodellisia piirteitä?

Sarjakuvaromaani kulki Richard Meyhewn mukana joka auttoi Door nimistä henkilöä, eikä sen jälkeen mikään ei ollut normaalisa. Hän seuraa Dooria, jotta saisi elämänsä takaisin, ja Door taas yrittää kostaa isänsä surmauksen. Ensin heidän täytyi saada tietää kuka hänet tappoi, ja juuri sen henkilön valitsin "pahimmaksi".

Tarina alkoi Richardin kotoota Lontoosta, mutta hän löytää salaperäisen Alisen Lontoon jossa kaikki on erilailla. Heidän pitää löytää Islington niminen enkeli joka voisi auttaa, mutta aivan viime metereillä saamme tietää, että hän oli se henkilö joka tappoi Doorin isän. Saamme myös selville, että Door tiesi tämän. Richard on kulkenut vaarallisen Night's Bridgin yli, selvinnyt rituaalista joka melkei teki häänestä hullun, ja tappanut Lontoon pahimman pedon, mutta Islington on toista maata (kirjaimellisesti). 

Enkeli Islington heitettiin ulos taivaasta, sillä hän teki kaikenlaisia vääryksiä. Hänet heivattiin Aliseen Lontooseen josta hän pääsisi pois vain avain ja avaajan myötä. Door on avaajien sukua joten Islington ensin yritti saada Doorin isän auttamaan, mutta se ei mennyt hyvin joten tapettuaan hänet hänellä oli enään jäljellä Door. Hän luuli saaneensa Doorin auttamaan häntä, mutta oikeasti Door sai juuri sen koston mitä etsikin.

Mitä opimme Islingtonista kirjan aikana oli paljon. 

Realiset piirteet näkyi siinä, että hän välitti kodistaan ja halusi päästä kotiin. Ihmiset auttoivat häntä, eikä hän ollut vain väkivallan merkki.Kaikki hänen ajastaan meni kotiin pääsemisen miettimisellä.Hän käytti paljon ihmisiä hyväkseen (esim. tappamis hommat meni Croup Ja vandemarin "väkivaltaa tilaustyönä" bisneksen kautta.

Epärealistiset piirteet tuli esille sen kautta, että hänellä ensinnäkin oli taikaa Alisessa Lontoossa. Hänellä oli myös yliluonnollista valtaa, vaikka hän ei tehnyt mitään sen eteen. Seuraava epätodellinen piirre on, että hän on enkeli...

Emme tiedä minne hän lopulta päätyi, mutta ei ainakaan sinne minne hän pyrki.

7/20
Iloisen lehmän runot- Vilja-Tuulia Huotarinen

           >Kirjoita vähintään yksi säkeistö lisää valitsemaasi runoon.

- - -
Kiteytettynä kaikki minkä perusteella jatkoin valitsemaani runoa.

Aihe: Lehmät ja heidän omistajat
Teema(t): Ilo, suru, ongelmat, ystävät, läpi pääseminen, naiseus, nuoruus
Puhuja: Niin lehmät kuin niiden omistajat, vaikka lehmät vaikuttivat enemmän ihmisiltä.
-Näkökulma: riippuen puhujasta
-Äänensävy: välillä ilo välillä surun valelema
-Asenne: elämän läpikäymisen väsy tai toivo
-Luotu tunnelma: painavien asioiden kanssa iloakin löytyi
Kieli:
-Kuvailu: paljon käytetty, mutta eniten tunteita kuvaillen eikä esim. ympäristöä
-Sana valinnat/murre: Joidenkin sanojen käyttäminen toi sen tunnelman, että he olivat tosiaankin lehmien parissa eikä ihmisten
-Jäsentely: usein jaettu kokoelman sisällä olevissa osissa runotkin osissa
-Pituudet: riippuen runosta, mutta melkein aina alle sivun
-Symmetria: osana sitä miltä se näytti paperilla. Joskus ei minkäänlaista ajatusta pantu, ja joskus teksti teki taidenäytöksen visuaalisestikin sivulle
-Rytmi/mitta/loppu soinnut: välillä näkyy
Tarina: Jaettu osiin ja tarina jatkui runosta runoon, vaikka eri lehmien ja ihmisten parissa välillä oltiinkin
Sanoma: Syvällisten asioiden kanssa oli iloa ja surua, ja elämässä päästiin eteenpäin

Puhutteleva teos kokonaisuutena. Kysyin veljeltäni hänen ajatustaan ja luin joitain ääneen ja hän piti oikein paljon niistä. (Kysyin, sillä kirjallisuutta opiskeleva (ja muutenkin toinen henkilö) näkee asiat todella eri tavalla ja se on kiinnostavaa).

- - -
Eri paikkoissa teoksesta kirjoittaneita:
Naisen rinnastaminen isokokoiseen, laiskanoloiseen ja toljottavaan lehmään on loukkaavaa tai suuri kunnia.
Huotarinen yhdistää naiseuden ja lehmän, mikä sinänsä ei ole yllätys. ... Lehmä on mysteeri: "Koskaan ei voi tietää mikä tyynen pinnan alla tummuu." Ei naisistakaan - tai ihmisistä yleensä - voi tietää.
>http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353058907831
Iloisen lehmän runot hurmaa ja hirvittää, pakottaa puskemaan pimeän läpi, uskaltamaan ihonalaisille reiteille. Vilja-Tuulia Huotarisen kolmannessa runokokoelmassa ilon olemus on julma ja muisti lehmän katseen mittainen: äkkisyvä, tummaa tyynen pinnan alla.
>http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue500be0d-dc57-4224-8fd8-491dbc1b12d7#.VZLhE_meDGc
>http://www.goodreads.com(book/show/15725577-iloisen-lehm-n-runot
- - -
Minusta tuli ILOINEN jo varhain,
niistä tulee joilla on vain vähän toivoa.
En TIETENKÄÄN itkenyt öisin,
nuikuin navetassa poski lehmän vatsaa vasten.
Kaipuu on ihmiselle lohduksi annettu.
Tuuditin uneen koko navetan ja se katosi,
joskus rakastin niin että katosin itse.
(jatkoni):
Suru tuli ilon myötä jo varhain,
toivon ajatukset ja tippuvat kyyneleet.

Ne sointuivat yhteen ja molempien kanssa eleltiin.

Minä ja lehmät. Tunsimme kaikki ne kivut,

mutta ilo tuli rakkaudesta, vaan sitä piti toivoa.

Sitä anelimme ja toivottomuus tuli esille.

Elämään pettyy, mutta rakkautta toivoon on.

6/20
Tähtiin kirjoitettu virhe- John Green

Kirjoita lyhennelmä teoksen tapahtumista päähenkilön vanhemman / ystävän /vihollisen tms. näkökulmasta: kuinka hän näkee teoksen tapahtumat?
>Päähenkilön Hazel Grace'n äidin näkökulmasta.

Vaikka tietääkin, että jossain vaiheessa elämämme loppuu, ei lasta katsoessa voi oikein miettiä sitä. Hazelilla on syöpä ja olen varma, että se on hänen äidilleen todella paha paikka. Varmasti tekisi mieli itkeä ja halata lastaan koko ajan ja yrittää pyrkiä täydellisyyteen, pitää kuitenkin äiti hahmona pysyä vahvana, että voi opettaa lapselleen, että tästä kaikesta päästään ohi. Yrität auttaa, mutta ehkä lapsesi ei halua mennä taas sairaalaan testeihin tai syöpä ryhmään ystävystymään. Joten se kun Hazel tapaa kaverin, voi ajatella, että ehkä molemmat lapsi ja äiti tulevat pärjäämään.
             Augustus Waters on erittäin mukava poika, ja äitinä varmasti voi olla iloinen, kun tietää, että lapsensa on hyvässä seurassa. Toisaalta meneminen ulkomaille ei ihan ole ensimmäinen asia jota miettisi hyväksi. Toisaalta se varmasti tekisi äidin mielestä hyvää lapselleen joka on kamppailut paljon elämässään. Ilo tekee kaikille hyvää ja meneehän äitikin mukaan.
             Kun Hazel ehdottaa matkaa Amsterdamiin Augustuksen kanssa ei välttämättä äitinä haluisi lastaan menemään, mutta kun itse lähtee mukaan miksipä ei sallisi sellaista iloa? Matka menee hyvin, vaikka ei se ollut äidille mitenkään erikoista, mutta lapsen ilo tekee vanhemmat iloisiksi.
             Hazel rakastaa yhtä ja samaa kirjaa jonka hän lukee uudelleen ja uudelleen. Äidin mielestä se ei välttämättä paras asia, mutta toisaalta mistä vain löydettävä ilo ja hymy on mahtava asia. Lääkitykset ja sairaala reissut eivät ole se mitä kukaan haluaa lapselleen. Myöskään se, että näkee lapsensa kivuissaan ei ole se mitä toivoo. Syövästä voi parantua, mutta kamppailu se on. Kirjailija toi sen hyvin esille, mutta toi myös sen esille, että se ei ole kivuliain asia mitä voi tapahtua. Myös ystävyyden, perheen ja rakkauden merkitys korostuu vaikeina aikoina ja kirja opetti sitä paljon. Elämä on matka ja se mikä oli näiden kansien välissä oli huikea sellainen.
            Kuoleman aihe oli painava asia kirjassa ja lopussa oleva läheisen kuolema oli paha paikka. Se on erilainen kipu, mutta ei suinkaan pienempi kuin fyysiset. Se tuo tietoon, että emmehän me ole täällä ikuisesti ja nuorenakin voi jotkut lähteä. Äitinä lapselle ei haluisi mitään muita kipuja varsinkaan kun on jo, mutta sellaista elämä on. Ylämäkeä ja alamäkeä loppuun saakka.