15/20
Eikä yksikään pelastunut- Agatha Christie

           >Pohdi teoksen ihmissuhteita.

18 toisilleen tuntematonta ihmistä kutsutaan saarelle, mutta sinne päästyään he huomaavat että se ei ole sitä miltä näyttää. 2 ihmistä on töissä saarella ja heistä kaikista alkaa yksitellen kuolemaan. Kaikkien huoneissa on lastenloru jossa joka säkeistössä yksi kymmenestä kuolee eri tavoin. He käyvät läpi saaren ja toteavat, että sielä on vain he kymmenen. Samaan aikaan aina kun joku kuolee häviää yksi pieni patsas ruokasalista.

              Heitä kaikkia syytetään jonkinlaisesta murhasta jota laki ei näe. Joko se on ollut vahinko tai joku on ollut vain osaisena he eivät ole jääneet kiinni. Mutta nyt joku haluaa, että ne turhat kuolemat kostetaan. Kaikki alkavat epäilemään toisia kunnes viimeinen luku päättyy ja kaikki ovat kuolleita. Epilogissa poliisi tulee paikanpäälle ja he ihmettelevät kovasti miten kaikki on tapahtunut.

              Pullopostin kautta he saavat tietää kuka murhat teki ja miksi. Hän halusi tehdä sellaisen arvoituksen, että kukaan ei pääsisi ollenkaan lähemmäs murhaajaa. Ja hän onnistuikin, mutta halusi kunnian kuitenkin itselleen ja kirjoitti kaiken ylös.

Ihmissuhteet ovat alussa epäröivät, sillä kukaan ei tunne toisia ja isäntää ei näy. He alkavat huomaamaan, että kaikki ei ole hyvin ja kun heitä syytetään murhista he haluavat pois. Joku oli kuitenkin suunnitellut kaiken eikä hän halunnut heidän lähtevän. Vieraat alkavat lämmetä toisilleen ennenkuin ensimmäinen murha tapahtuu. Se tuo heidät joillain tavalla yhteen, mutta toisen ja kolmannen kuoleman jälkeen he eivät tiedä voiko toisiinsa luottaa. Sen jälkeen kun he tietävät olevansa yksin ei ystävyys suhteet enään parane.

               Tuntemattomia yhdisti se, että he olivat jotenkin yhdistyneet murhaan, vaikka kaikki ei sitä myöntänytkään. Monilla oli joku hekilö johon he luottavat saarella, mutta se ei auta heidän pelkoa siitä, että he voivat olla seuraavina kuolemaan. He olivat joknun tuntemattoman pelinappuloita eivätkä he voineet tehdä mitään. He tietysti yrittivät, mutta tuloksetta, sillä he eivät luottaneet täysin kehenkään. 

14/20
Ready player one- Ernest Cline

            
>Vertaile lukemasi teoksen henkilöitä, tapahtumia ja tapahtumapaikkoja nykyaikaan.

Kirjan vuosi 2044 on todella erilainen meidän 2015. Tekniikka on kehittynyt eri tavalla kuten yleisesti mietimme. He käyvät esimerkiksi koulua virtuaalisessa maailmassa. Tämä on toisaalta hyväkin heidän osalta sillä koulukiusaamista ei tapahdu, rahaa ei mene niin paljon ja kun jotain sattuu he voivat helposti vain luoda uuden "maan". Kaikki voidat luoda oman avatarin eikä kenenkään tarvitse tietää minkä näköinen tai kuuloinen olet oikeasti. Toisaalta huonojakin puolia on paljon: ystävien saaminen, terveys ilman paljoa liikuntaa, jne.
          Kirjan henkilöt eivät eroa meistä hirveästi. Heillä on tietenkin omat kiinnostuksensa sen ajan asioihin, mutta ihmisinä he eivät olleet muuttuneet hirveästi meistä. Monet haluaa vieläkin valtaa, mutta sen muoto on vain muuttunut virtuaaliseksi, samoin rahan ja muun varallisuuden muoto. Ei aikaakaan ole paljoa kulunut, mutta siinä ajassa paljon on muuttunut.
          Oikeaa maailmaa ei pidetään enään niin tärkeänä ja kaikki haluavat pelata ja  nähdä ystäviä virtuaalisesti. Ulkona oleva maailma on täynnä roskia ja köyhyyttä. Peli mitä he kaikki pelaavat on sellainen joka on eräänlainen aarteenetsintä peli jossa voittaja saa pelin omistukseensa. Hän voi silloin muuttaa virtuaalimaailmaa niin paljon kuin haluaa, tai poistaa sen kokonaan. Wade Watts (päähenkilön avatarin nimeltä Parzival) yrittää voittaa pelin, kuten samalla kaikki muutkin esim. Aech (Parzivalin paras ystävä) ja Art3mis (johon Parzival ystävystyy kirjan aikana). James Halliday'n luoma maailma OASIS on kaikkien mielessä ja myös niiden firmojen, esim. IOI, jotka yrittävät palkata miljoonia ratkaisemaan pelin heille.
          Ongelmat joita he yrittävät ratkaista pelissä jotta saa seuraavan johtolangan eivät ole siitä vuodesta missä he ovat. Ne ovat kaikki osalle meistäkin tuttuja 1980-luvun populäärikulttuurista esim. Pac-Man. Tämä toi lukiaa lähemmäksi sitä tulevaisuutta mistä kirja kertoi ja mitä me emme tunne. Kirjan jälkeen tuleville vuosille uskoisin taas teknologian kehittymistä, ehkä siihen asti jota saatamme odottaa, jolloin autot muuttuvat. Sitä ennen toivoisin kyllä, että ulkoilu ja siisteys pidettäisiin hieman tärkeämpänä, silä sitä emme paljoakaan nähneet kirjassa.

13/20
Harmaata valoa- Ruta Sepetys

           >Kuvaile kaikki kirjan tapahtumat (alku, käännekohta ja lopetus).

Ensimmäisestä lauseesta "He veivät minut yöpaidassani" olin koukussa kirjaan. Se oli koskettava ja surullinen. Kirja alkaa vuonna 1941 kun Neuvostoliiton salainen poliisi tulee hakemaan Linan, Jonan (Linan pikkuveli) ja Jelenan (heidän äitinsä). Linan isä on jo vangittuna ja matkalla kuolemanleirille. He matkaavat ja matkaavat ja pääsevät työleirille. Työ on erittäin raskasta ja he yrittävät pitää niin henkensä kuin järkensäkin.
               "Oletko koskaan miettinyt, minkä arvoinen on ihmishenki? Tuona aamuna veljeni henki oli taskukellon arvoinen."
                Kirja perustuu tositapahtumiin kirjailijan isosedän perhestä Baltian neuvostomiehityksen aikana. 
- - -
Heille annetaan 20 minuuttia valmistautua lähtöön. Sitten he menivät likaiseen junaan ja odottivat vielä yhtä naista ja vastasyntynyttä. He lähtivät sitten matkaan näissä kurjissa olosuhteissa. He kävelivät hieman vaunusta vaunuun, mutta paljon siellä he eivät tehneet. Se vasstasyntynyt kuoli ja näin he jatkoivat viikkoja ja viikkoja. Jotkut miettivät, että heidän matka oli Liettuasta Siperiaan venäjälle ja sinne he matkasivatkin.
          Joitain vainullisia ihmisiä myytiin, ja ne joita ei meniät työleirille. Sinne meni mm. Lina perheensä kanssa ja Linan tapaama poika Andrius, äitinsä kanssa. He tekivät raskaita töitä jotta saivat ruokaa ja päähenkilöt yrittivät auttaa mm. miestä jolla oli mennyt jalka katki eikä voinut tehdä töitä.
         He oppivat venäjää ja jotkut lähti tekemään muunlaisia töitä neuvostoliitolle. Kaikkia yritettiin saamaan allekirjoittamaan paperi jossa sanotaan kolme asiaa. 1. "Annamme suostumuksen siihen, että liitymme tähän kolhoosiin", 2. Jokainen maksaa sotaveroa 200 ruplaa ja 3. Myöntävät, että olevat rikollisia ja ovat tuomittuja 25 vuoteen pakkotyötä. Kukaan ei halunnut, mutta sen jälkeen kun heiltä vähennettiin ruokaa ja peloteltiin jotkut allekirjoittivat sen.
         Leirillä olevat lapset pääsivät joissain määrin kouluun, jos vanhemmat olivat allekirjoittaneet paperit. Jonas sairastuu ja Andrius auttaa varastamalla tomaatteja hänelle. Lina yrittää pyytää anteeksi edellistä riitaansa ja hän jatkaa piirtämistä. Linaa pyydettiin piirtämään komentajalle kuva leivästä ja sen hän teki, ja samalla kun oli lähdössä nappasi kanison jossa uskoi näkevän isästään jotakin.
          Andrius tuo tiedon, että Lina ja hänen perheensä aiotaan siirtää, mutta Andrius ei ole listalla äitinsä kanssa. Kun aika koittaa he menevät junaan ja matka jatkuu. Välillä laivassa välillä junassa, he eivät koskaan tiedä minne matka menee. He pysähtyvät jonnekin ja heitä käsketään rakentamaan tehdas ja heille oma kylä nukkumiseen luonnon tarvikkeista.
         Heidän äiti alkaa olla huonossa kunnossa ja kuoleekin. Työt jatkuvat ja Jonaksenkin tila huononee taas, mutta hän selviää. Loppusanoissa sanotaan, että myöhemmin (1995) rakennus miehet löysivät kirjeen vuodelta 1954 jossa kerrotaan, että Lina ja Jonas olivat vankeina 12 vuotta, he ovat takaisin pois Siperiasta Kaiunasiin ja Lina meni naimisiin Andreaksen kanssa. 

12/20
Nälkävuosi- Aki Ollikainen

"Eletään vuotta 1867, ympärillä aukeaa vain lohdutonta kurjuutta, mielessä kangastelee kullanhohtoinen Pietari. Loputon talvi ja armoton nälkä ovat tehneet kerjuulle pakotetuista ihmisistä eläimiä toisilleen.
Samaan aikaan lämpimissä huoneissaan tuskailevat parempiosaiset Rendqvistin veljekset, lääkäri-Teo ja apulaiskamreeri Lars, omien elämänkysymystensä kanssa. Kun Redqvistien ja nälkäisten vaeltajien tiet yhtyvät, inhimillisyys voittaa viimein kaiken kärsimyksen keskellä."
- - -

Nälkä on tosi ja se pakottaa kirjan henkilöitä lähtemään kerjuulle ja välillä jätettävä rakastettu kuolemaan. Kirja seuraa heidän elämää kolmesta näkökulmasta. Vaikuttavimpaa luettavaa oli torppariperhe ja sen kärsimys. Korpelan Marja, Juhani ja lapset Juho ja Mataleena. Juhani jää kuolemaan ja Marja lähtee kerjäämään apua lastensa kanssa. Matka on rankka eikä aina tuota tulosta.

Toinen näkökulm kuvaa Rendqvistin veljiksiä, Teoa ja Larsia. He asuvat Helsingissä ja, vaikka he ovat parempiosaisia heitä vaivaa muut asiat. Esim, ihmisten tila ja kärsimys.
            "Kun näiden kahden perheen tiet kohtaavat, tapahtuu jotakin, joka saav ielä uskomaan ihmisen perimmäiseen hyvyyteen." (http://psrakastankirjoja.blogspot.fi/2012/11/aki-ollikainen-nalkavuosi.html)

Kolmas näkökulma on senaattorin. Hän pohtii kurjuutta ja sitä olisiko sille voisi tehnyt mitään. On ihmisiä jotka eivät edes voi nousta ylös sillä nälkä syö heitä sisältä. Kirjassa huomaa, että vaikka tilanne onkin tälläinen on ihmisillä vielä, ainakin joillain, ihmeellisesti armeliaisuutta ja auttavaisuutta. Se on ainoa asia joka tuo kirjasta lämpöä ja toivoa kirjan henkilöille.

Sillä 1867 vuoden kurjuus oli todellisesti julma, ei kirjaa voinut lukea positiivisella mielellä. Nälklä hiipii jokaisen elämään sielä ja siitä voimme oppia. Pidämme kaikkea itsestään selvänä ja se ei ole oikein hyvä asenne. Olemme surullisia jos emme saa jotain uutta, mutta emme katso ollenkaan taakse ja nähdä mitä kaikkea hyvää meillä on ollut ja vieläkin on. Niin ihmiset kuin materiaalinen maailma, syö meitä kaikkia ja en voi sanoa olisiko meistä siihen, että auttaisimme ihmisiä niinkuin kirjassa tehtiin. Heillä ei ollut mitään ja silti auttoivat tuntemattomia.

Kirja muistutti minua toisesta, Kärpästen herra, William Golding. Joukko poikia ovat yksin saarella ja kirja kertoo yhteiskunnan ja ihmisten pää luonteista. Muutenkin heidän periaatteet ihmisnä tulevat esille. Älä tapa tai varasta esimerkiksi eivät pitkään ole heidän ajatuksissa. Näin heikkona ihmis luonteet ovat ja muuttuvat nopeammin kuin tuntuisi ajatkusissa hyvältä. Nälkävuosi kirjassa taas ihmiset toivat toivoa niin toisille ihmisille kuin lukijoillekin siitä, että ihmisinä meissä on hyvääkin.

11/20
Ystävyyden talo- John Steinbeck

           >Pohdi kirjan teemaa (ja sanomaa).

Kirja alkaa ensimmäisen maailmansodan aikoina ja pääasiassa kertoo sen jälkeistä aikaa. Danny oli ystävineen sodassa ja sieltä tultuaan perii kaksi taloia paikasta nimeltä Tortilla Flat. Danny muuttaa sinne kavereineen (Pilon, Pablo, Jesus Maria). Toinen taloista palaa ja he jäävät siihen toiseen yhdessä. He pitävät oikein paljon viinistä, vaikka rahaa ei oikeastaan ole. He ovat koko ajan suunnittelemassa miten he saisivat varastettua sitä ja tätä rahaan. Mutta tekevät he hyvääkin, mm. auttavat miestä ja lastaan.
               He pitävät juhlat Dannylle ja kaikki tulee mukaan. Viiniä ja ihmisä on paljon, mutta juhlat eivät pääty hyvin, Danny nimittäin kuolee tiputtuaan rotkoon. Ystävykset ovat hautajaisten jälkeen talolla ja kun tuli vahingossa leviää eivät he tee sille mitään. He antavat talon palaa, ja kuolla kuten Dannykin oli kuollut, jonka jälkeen he kaikki menevät eri suuntiin. Danny oli jonkinlainen liima ystävien välillä, se ja viini.
- - -
Teemat joita kirjassa oli, oli ystävyys, suhteet, ilon etsiminen ja henkisyys. Symboleitakin löytyi kirjasta, esim. Merirosvon raha kasa. Se samalla toi heidät kavereina yhteen varastamaan sitä, mutta myös opetti mitä uudetkin ystävät ovat. Toinen symboli oli musta lintu joka nähtiin ennen juhlaa Dannyn pään päällä. Jotkut sanovat sitä kuolemaksi, mutta toisiasiassa emme tiedä mikä merkitys siinä oli.
            Näiden mukana oli myös ympäristön kuvaus, perustelut rikoksille, viini ja ihmisten auttaminen vahvasti esillä kirjassa. Sanoma oli lopulta kaikista näistä ystävyyden tärkeys. Ja vaikka juhliminen voi olla hauskaa, menee seura sen edelle.